Innostus – Ratkaiseva menestystekijä tulevaisuuden työelämässä

Frank MartelaInnostuneet työntekijät ovat edellytys kestävälle talouskasvulle. Näin väittää taloustieteen Nobelisti Edmund Phelps kirjassaan Mass Flourishing. Laajan historiallisten aineistojen tarkastelun pohjalta hän esittää, että kansantalouksien tuottavuuden kasvu voidaan pitkälti selittää sen perusteella, kuinka hyvin yhteiskunta tukee uusien oivallusten syntymistä ja innovaatioiden jatkojalostusta. Yrittäjyyttä tukevat taloudelliset rakenteet ovat tässä avainasemassa, mutta Phelpsin mukaan klassinen taloustiede sivuuttaa toisen, yhtä olennaisen resurssin: sen miltä ihmisistä ja työntekijöistä tuntuu. Phelpsin mukaan innovaatioiden syntyminen vaatii kulttuuria, joka tukee luovuutta, itseilmaisua, henkilökohtaista kasvua ja tekemiseen uppoutumista. Toisin sanoen, innovaatiot edellyttävät sisäisesti motivoituneita työntekijöitä.

Phelpsin viesti on erityisen tärkeä 2010-luvun Suomelle, koska työntekijöiden innostuksen ja taloudellisen menestyksen välinen yhteys ei koskaan ole ollut niin vahva kuin omana aikanamme. Kuten professori Pirjo Ståhle asian kiteyttää: “Innovaatiopuheesta puuttuu sen tärkein elementti: innostus.” Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen tarkoittaa, että teollisuusyritysten tarpeisiin kehitetyt johtamis- ja organisaatiomallit eivät enää toimi. Ne saattoivat toimia rutiinityön johtamisessa, mutta koneellistumisen ja globalisaation myötä rutiinityö on katoava luonnonvara Suomessa: 2000-luvulla Suomesta on arvioiden mukaan kadonnut 200 000 teollisuustyöpaikkaa.

Uudet työpaikat ja talouskasvu syntyvät aloilla, jotka edellyttävät työntekijöiltä luovuutta, ihmissuhdetaitoja ja jatkuvan kehittämisen asennetta. Näillä dynaamisilla, nopeasti kehittyvillä tietotyö- ja palvelualoilla proaktiivinen asenne ja luovuus eivät ole pelkästään menestystekijöitä. Ne ovat elinehtoja, jos tavoitteena on pärjääminen globaaleiksi muuttuneilla markkinoilla. Tämän ovat lopulta havainneet myös uusiutumiskykyiset perinteisen teollisuuden yritykset Toyota etunenässä, jotka ovat nostaneet työntekijöiden osallistamisen ja kunnioituksen innovaatioprosessinsa ytimeen. Siksi suomalaisten yritysten tuleva menestys vaatii murrosta tavassamme ajatella työtä.

Tulevassa työelämässä voittajia ovat ne yritykset, jotka onnistuvat valjastamaan työntekijöidensä sisäisen motivaation tuottavaan työhön. Sisäisesti motivoitunut yksilö on innostunut työstä itsestään eikä pelkästään niistä ulkoisista palkinnoista, joita työ hänelle tuottaa. Tällainen työntekijä nauttii työstään ja sen tarjoamista mahdollisuuksista itseilmaisuun. Siksi sisäisesti motivoituneet yksilöt voivat paremmin ja innostumisella on myös merkittäviä terveysvaikutuksia: tällaiset yksilöt kokevat esimerkiksi 125% harvemmin burnoutin. Sisäisen motivaation ansiosta työntekijät ovat hyvinvoivempia, onnellisempia ja innostuneempia työstään.

Yrityksille työntekijöiden innostus ja hyvinvointi on vuorostaan kilpailuvaltti – eikä pelkästään sen takia, että hyvistä työolosuhteista on tullut yhä vahvempi etu rekrytoitaessa parhaita työntekijöitä. Sisäisesti motivoituneet työntekijät ovat luovempia, proaktiivisempia ja sitoutuneempia työhönsä. Myös innostuksen ja sisäisen motivaation tuottavuusvaikutuksista on olemassa selvää näyttöä: innostuneet työntekijät saavat enemmän aikaan ja tämä näkyy lopulta myös yrityksen tuloksessa.

Tänään innostuksen onnistunut johtaminen on yritykselle kilpailuetu. Mutta kymmenen vuoden päästä se tulee olemaan elinehto. Osaako sinun yrityksesi jo johtaa innostusta?

FT Frank Martela