Napoli, All Night Long – intohimon pimeät puolet

Etelä-Italian helmi, maailman parhaan pizzan ja mafian marinoima Napoli, toimi näyttämönä jossa Leading Passion  -hankkeen tavoitteita ja alustavia tuloksia esiteltiin kansainväliselle tutkijayleisölle. Hankkeen tutkija Reima Launosen raportti matkasta kertoo tarinan intohimon pimeiden puolien tutkimisen merkityksestä sekä siitä, kuinka Diego Maradona yhä on myyttinen hahmo napolilaisille.

EGOS:in (European Group for Organizational Studies) tämän vuotinen konferenssi järjestettiin Napolissa teemalla “Organizing in the Shadow of Power”. Teema oli saanut inspiraation Napolin omasta historiasta ja erikoisuudesta. Kaupungin vieressä sijaitsee tulivuori Vesuvius, joka luo jatkuvan uhan ihmisten ylle, mutta samalla tuottaa hedelmällisen maaperän, jossa kasvavat margherita -pizzojen tomaatit.

Olimme innoissamme mahdollisuudesta päästä keskustelemaan organisaatiotutkijoiden kanssa hankkeemme sisällöistä. Erityisesti meitä viehätti konferenssin teema: mitä jää varjoon tutkimuksessa ja keskusteluissa, ja minkä vuoksi näitä tiettyjä asioita koetetaan häivyttää? Oman työryhmämme ala-teemana oli johtamisen varjot (Reclaiming the shadow for leadership), mikä on oleellinen teema Leading Passion -hankkeen kannalta. Hankkeemme tutkii intohimon johtamista, eli tarkastelemme sitä miten intohimo liittyy motivaatioon ja kuinka voisimme vahvistaa ihmisten intohimoa omaa työtänsä kohtaan.

Alusta lähtien olemme hankkeessa pyrkineet tarkastelemaan kriittisesti käsitteitä kuten intohimo, sisäinen motivaatio ja työn imu. Usein ne ymmärretään varsin ongelmattomina vaatimuksina työelämän parantamiseksi: tarvitaan vain vähän lisää intohimoa ja sisäistä motivaatiota ja kaikki ongelmat työelämässä voidaan ratkaista. Tietynlainen “ylipositiivisuus” on leimannut keskustelua.  Itse koen, että jos intohimo ja sisäinen motivaatio todella tarjoaisivat yksinkertaisen ja helposti toteutettavan ratkaisun kaikkiin työelämän ongelmiin, niin ne olisivat jalkautettu yrityksien toimintaan jo aikoja sitten. Kysymyksessä on siis paljon monimutkaisempi haaste.

Halusimme tämän vuoksi nostaa esille ne varjot, jotka kulkevat avainkäsitteidemme mukana. Työelämästä on vaikeaa löytää esimerkiksi tehtävänkuvia, jotka mahdollistaisivat keskittymisen vain täysin sisäisesti motivoiviin asioihin. Itse asiassa näyttää vahvasti siltä, että työelämässä motivoituminen pohjautuu vahvemmin sisäistettyyn motivaation, joka muodostuu tietoisen päätöksen kautta sitoutua työhönsä. Eli pitkäkestoinen motivaatio edellyttää sitoutumista työn päämääriin ja tavoitteisiin, jolloin joudumme usein perustelemaan ja vahvistamaan itsellemme minkä vuoksi minun kannattaa tehdä edessäni olevat tehtävät, vaikka ne eivät sillä hetkellä tuntuisi maailman inspiroivimmilta asioilta.

Intohimon käsite on myös haasteellinen suhteessa työn tekemiseen. Intohimo on tunnetta, jolloin se on häilyvämpää kuin motivaatio, johon liittyy myös järkeilyn elementti. Voimme helposti huomata intohimon ja motivaation käsitteiden välillä olevan eron, jos pohdimme sitä toiminnan kautta. Jos sanon, että petin vaimoani koska minuun iski intohimo, joku voisi ymmärtää erehdykseni johtuneen äkillisestä tunnetilasta. Jos taas sanoisin että petin vaimoani koska minuun iski motivaatio, niin vastaava reaktiota tuskin tulisi. Liitämme motivaation enemmän järjellisyyttä ja johdonmukaista ajattelua kuin intohimoon. Tunteiden rooli on taas isompi intohimoa käsiteltäessä.

Intohimoon liittyy myös tekijöitä, jotka voivat johtaa Robert Vallerandin kuvailemaan pakkomielteiseen intohimoon joka aiheuttaa kontrolloimattoman tarpeen tavoitella intohimonsa kohdetta. Vastakohtana tälle on harmoninen intohimo, jossa ihminen ymmärtää omaa tahtoaan ja toimintaansa, jolloin intohimoa lähestytään ilman pakkomielteistä saavuttamisen tarvetta. Intohimo nostaa siis ihmisistä esiin vahvoja tunteita, jotka voivat ohjata ihmisen toimintaa odottamattomaan suuntaan. Aina tämä suunta ei ole järjellisin ratkaisu.

Konferenssin pääanti tutkimushankkeellemme hyvien kommenttien, lukusuosituksien ja näkökulmien lisäksi oli se, että saimme kansainvälisiltä tutkijoilta vahvistusta siihen että hankkeemme on oikeilla jäljillä kun yritämme määrittää kokonaisvaltaisesti mitä positiivisia seikkoja ja mitä haasteita avainkäsitteistämme löytyy. Lisäksi tavoitteemme liittää nämä käsitteet yhteen johtamisen tutkimuksessa nousussa olevia työntekijöiden valtaistamista (empowerment) tukevien näkemyksien kanssa sai vastakaikua. Näitä johtajuuden muotoja ovat jaettu johtajuus (shared leadership), relaationalinen johtajuus (relational leadership)  ja johtajuus käytäntönä (leadership as practice). Nämä näkemykset nostavat johtajuuskeskustelun keskiöön työntekijät, toiminnan ja käytänteet.

Intohimo ja motivaation lisääminen työelämään ei tarkoita sitä, että saisimme ihmiset iloisemmin tai nöyremmin tekemään heille määrätyt tehtävät. Hankkeemme tutkija Tuukka Kostamo on puhunut käsitteiden ympärillä leijailevasta “tehokkuuden aaveesta”, eli käsitteiden avulla yritykset voivat vaatia työntekijöiltä yhä enemmän työtä yhä suuremmalla innolla. Eli työntekijöiden hyväksi tarkoitetut ajatukset muuttuvat ensisijaisesti yrityksen tulosta palvelevaksi ideologiaksi, jolloin itse asiassa intohimon ja motivaation vaatimukset alkavat toimia työelämää kurjistavina tekijöinä. Näin käy luultavasti silloin, jos emme ota huomioon näiden asioiden aiheuttamia haasteita.

Intohimon ja motivaation vahvistamisen pitäisi parhaassa tapauksessa tarkoittaa sitä, että työntekijät yhä aktiivisemmin vaativat itselleen lisää valtaa ja vastuuta omista tehtävistään sekä mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vanhat valtasuhteet kyseenalaistetaan jolloin varmasti muodostuu konflikteja, kun vanha ja uusi maailma joutuvat törmäyskurssille. Jos intohimon ja motivaation merkitys vahvistuvat työelämässä, niin perinteiset tavat johtaa joutuvat ongelmiin. Tämä muutos tekee työelämästä myös monimutkaisemman, mikä sekin vaikuttaa johtamisen vaatimuksiin.

Hankkeemme ei siis halua tarjota suomalaisille työelämälle intohimon hopealuotia, joka ratkoo kaikki ongelmat. Haluamme mieluummin kertoa mitä positiivista lisääntynyt intohimo ja motivaatio työtä kohtaan voisivat tuottaa ja mitä haasteita ja muutostarpeita niistä muodostuu. Maailma ei ole yksinkertainen, vaan hemmetin sekava. Sen vuoksi maailmaa kuvaavat käsitteet pitävät sisällään enemmän, kuin mitä nopealla vilkaisulla tajuaa. Siksi varjojen ja pimeiden puolien tutkiminen on niin oleellista.

Lopuksi täytyy minun kuitenkin kertoa teille se matkan hetki, jolloin intohimon voima selkeimmin iski minuun. Tämä tapahtui taksimatkalla Napolin keskustasta hotellille. Onnistuimme saamaan taksin lennosta ja vielä lisäksi kuskin, joka puhui hyvää engMaradonalantia. Koska hotellimme sijaitsi lähellä S.S.C Napolin legendaarista stadionia San Paoloa, ohi ajaessa ajauduin itse tunnekuohun valtaan. Rupesin innolla kertomaan kuskille kuinka paljon ihailen Diego Maradonaa ja miten upeaa on olla paikassa, jossa Diego teki taikojaan. Kuski hymyili ja otti aurinkolippansa alta kuvan Diegosta suutelemassa maailmanmestaruus-pokaalia. Sillä hetkellä ymmärsin että Diego on vieläkin pyhimys napolilaisille, ja tämä tilanne sai minutkin uskomaan pitkäkestoisen intohimon mahdollisuuksiin tässä karussa maailmassa.

Reima Launonen

 

Innostusta etsimässä

Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon.

Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita.

– Esa Saarinen

 

Kun on mukana hankkeessa, jossa tutkitaan innostuksen ja intohimon johtamista, niin ei ehkä ole yllätys että näiden sanojen merkityksiä tulee pohdittua paljon. Arkikokemuksina ja -sanoina ne ovat meille kaikille tuttuja. Joku on innostunut maalaamisesta, toinen taas on intohimoinen golffari. Pienten lasten isänä saan usein nähdä, millaista on todella syvältä nouseva ja kaiken muun alleen hukuttava innostus. Tällaisen kokonaisvaltaisen kokemuksen todistaminen on upeaa, vaikka rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että arjen pyörityksessä sitä ei aina muista arvostaa…

Tutkimusryhmässä keskustelemme usein siitä, millaista on innostus ja intohimo työelämässä. Miten innostusta saa näyttää töissä? Onko sille tilaa kaikissa työtehtävissä? Miten intohimo vaikuttaa työskentelyyn? Yksi tärkeä tutkimuskysymyksemme onkin se, miten ihmiset itse kokevat ja kuvailevat innostusta ja intohimoa työssään. Tutkimuksemme on puolessa välissä, mutta jo nyt meille on tullut selväksi kokemusten ja ilmaisujen monipuolisuus ja rikkaus. Erilaisuudelle vaikuttaisi siis olevan tilaa!

Innostuksen ja intohimon kokemuksen erilaisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen on mielestäni äärimmäisen tärkeää. Tämä tuli mieleeni tällä viikolla, kun sain keskittyä kirjoittamiseen kalenteriini raivaamallani ajalla – Jee, nyt on mahdollisuus kirjoittaa! Vielä mitä: koneen ääreen istuttuani kaikki muu alkoi vaikuttaa mielenkiintoisemmalta. Pitäisikö avata Facebook ja tarkistaa tilanne? Mitähän uusimpia uutisia maailmalta on tullut? Menisinkö kuitenkin juttelemaan työkaverin kanssa kesälomista?

Mitä ihmettä tämä on? Minä olen työssä, jossa saan tehdä juuri sitä mitä haluan: Tutkia ihmisiä ja heidän vuorovaikutustaan ja jakaa tutkimusteni tuloksia tekstien ja opetuksen kautta. Kirjoittamiselle on usein liian vähän aikaa. Miksi nyt välttelen sitä? Otan itseäni lopulta niskasta kiinni ja pakotan itseni kirjoittamaan. Nihkeän alun jälkeen uppoudun kirjoittamiseen niin, että hätkähdän työn äärestä vasta työkaverin tullessa pyytämään lounaalle. Ohhoh, mistäs tämä flow yhtäkkiä tuli? Ja kas, eikös vain askel olekin kevyempi, kun on saanut tehdä sitä mitä haluaa. Itse asiassa askel ei ole vain kevyempi, vaan siihen tuntuu tulleen kimmoisuutta, joka siitä on viime aikoina puuttunut. Työkaverikin huomaa tämän: ”Oletpa hyvällä tuulella, mitäs sulla on meneillään?”

Innostus ja intohimo voivat saada monia muotoja, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Kyseessä ei aina ole helposti soljuva, itsestään selvä ja itsestään tapahtuva, tehokas ja hyvältä tuntuva virta. Joskus innostuksen herättäminen vaatii aikaa ja vaivaa. Silti, jos meillä on innostusta herättäviä asioita ja intohimon kohteita työssämme, niin ne voivat antaa meille valtavasti merkityksen kokemuksia ja hyvää mieltä. Miten sinä innostut työssäsi? Millaista on sinun innostumisesi?

Tuukka Kostamo, tutkija, sarjainnostuja (ajoittain merkittävän vaivannäön kautta)